Oon kuulemma laiska bloggaaja joten taalta pesee. Ah, eika, oon kirjastossa, joten joten pitaa taas alentua tahan typeraan kirjoitustapaan. Mokoma nappis. :D

No mitas? Ei oikein mitaan. 27 paivaa jaljella. Talla hetkella tuntuu etta se on liikaa, oon niin fed up. Tai tylsistynyt. Ihanaa palata kohta normaaliin elamaan! Ja saada jotain tekemista. No joo. Toissa on ollut ihan jees, ei siina mitaan. Lontoossa kavin viime viikolla taas, on se vaan ihana kaupunki. Ja Camberleyssa ollaan kayty parina vapaapaivana, syomassa (Pizza Expressissa ei ole kinkkuananasta!), leffassa (Yes Man ja toisella kerralla Role Models ja Australia. Kaveltiin suoraan salista toiseen. :D Australia oli pettymys. Aivan liiiiiian piiiiitka ja puuduttava. Mutta Hugh Jackman oli nam.) ja ilmakiekkoakin pelaamassa (pelattiin ensin mina ja Jana vastaan Balint, jolloin pelit meni Balintille 4-1, he got too cocky, joten haastoin sen kolmeen yksi vastaan yksi matsiin, ja rokitin sen puhtaasti jokaisessa, haha. Hienoja hetkia, se ei varmaan vielakaan oo toipunut siita. :D).

En oo syonyt tanaan viela mitaan. Nousin sangysta siina kahdeltatoista ja kavelin tanne. On vahan nalka. Onneksi on illalla toita, se tarkoittaa kunnon paivallista. Tai "kunnon", se vahan riippuu kuinka laiskalla tuulella kokit on. :D